Eilen olin heittämässä pienen lenkin. Ensin ihan yksinäisenä, sitte vanhemman tytön kanssa.

Harmittaa tehdä noita iltareissuja ton tytön kans kun hän meinas eilenkin ihan väkisin nukahtaa tonne taakse. Tunsin kuinka ekaks osu kypärä selkään ja sitte se alkoi valumaan kohti kylkeä. Oli täys työ saada pidettyä tyttö edes jotenkin hereillä kotiin asti. Ei auttanut pyytäminen eikä uhkailu, sinne nukahti. Voipi silti olla senkin asian kanssa tekemistä, että hänel oli aika vilkas päivä eilen.

Tosta mopoilusta on tullu nopeasti sellainen "meidän kahden juttu". Tyttö tosisaan nauttii istua siel mopon kyydissä. Laulelee ja katselee maisemia minkä näkee. Lehmät ja hevoset on tosi kiinnostavia. :)  Ja tiukasti pitää kiinni mutkateillä. Kova (maantie)vauhti häntä viel hiukan hirvittää, mut kyllä hän siihen vauhtiinkin alkaa jo tottumaan. Enkä minäkää enää oo niin kamalan varovainen mitä olin aluksi ku rystyset valkosena puristin kahvoja joka kurvissa. Mut tottakai ajan hiljempaa kun yksin tai vaimon kanssa.

Enskertaa odotellessa...